Esihenkilön, asiantuntijan ja oppijan roolien yhteensovittaminen - Laskutuspäällikön päiväkirja

Abstract

Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata laskutuspäällikön moniroolista työtehtävää sekä havainnoida miten esihenkilötehtävät, asiantuntijatyö ja oppiminen tukevat toisiaan ja millaisia haasteita roolien samanaikainen hallinta aiheuttaa. Työn tarkoituksena oli tuottaa hyötyä toimeksiantajalle, joka on LVI-, sähkö- ja teollisuustoimialan tekninen tukkukauppa. Kehittämistehtävänä oli uudistaa toimeksiantajan hyvityslaskuprosessi ja siirtää hyvityslaskujen tekeminen myyntiorganisaatiosta laskutustiimille.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentui esihenkilötyössä ja ammatillisessa kehittymisessä tarvittavista johtajuuden teorioista sekä laskutuspäällikön asiantuntijatyöhön liittyvästä taloushallinnon tietoperustasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin autoetnografista tutkimusmenetelmää kirjoittamalla päiväkirjaa työpäivistä kahdeksan viikon ajan syksyllä 2025. Päiväkirja mahdollisti reflektiivisen tarkastelun ja kehityskohteiden havaitsemisen.

Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena toimeksiantajan hyvityslaskuprosessi uudistettiin. Hyvityslaskutoimeksiannoille luotiin uusi kanava palveluportaaliin ja ohjeet toiminnon käyttöön. Laskutustiimi opetteli uuden työtehtävän ja siirron yhteydessä tiimille muodostettiin yhteinen toimintatapa. Muutos vapautti myyjien aikaa kenttätyöhön ja työtehtävän keskittäminen paransi prosessin oikea-aikaisuutta ja oikeellisuutta sekä helpotti talousosastojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Tikettijärjestelmän raportointimahdollisuus ja hyvityslaskujen seurantaan luotu Power BI -mittaristo mahdollistivat prosessin läpinäkyvyyden, seurannan ja kehityskohteiden havaitsemisen. Prosessimuutoksen yhteydessä tunnistettiin jatkokehitysehdotuksia.

Oman ajankäytön systemaattinen tiedostaminen ja seuranta lisäsivät ymmärrystä eri roolien toimintamalleista sekä vahvistivat kykyä tunnistaa, milloin joustavuus työtehtävissä ja aikatauluissa on hyödyllistä ja milloin se haittaa muiden tavoitteiden edistämistä. Päiväkirja tarjosi toimeksiantajalle uutta tietoa laskutuspäällikön työtehtävistä ja osaamisvaatimuksista. Seuraaja-ajattelu konkretisoitui opinnäytetyön kirjoitusprosessin aikana, sillä monivuotinen laskutuspäällikkö siirtyi organisaatiossa uusiin tehtäviin ja tuli ajankohtaiseksi valita ja perehdyttää uusi laskutuspäällikkö.