Kun S2-lapsi aloittaa päivähoidossa
Antikainen, Camilla (2025)
Antikainen, Camilla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025123039012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025123039012
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on viime vuosina monikielistynyt, mikä korostaa suomi toisena kielenä (S2) -lasten kielellisen tuen merkitystä. Kielen oppiminen on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, osallisuutta ja hyvinvointia, ja varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lapsen suomen kielen omaksumisessa. Tämä opinnäytetyö tarkastelee S2-lasten kielellisen kehityksen tukemista varhaiskasvatuksessa kielitietoisen pedagogiikan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten S2-lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymys koostui kohdistui kielitietoisiin toimintatapoihin, oppimisympäristön merkitykseen, varhaiskasvatuksen ammattilaisten rooliin sekä huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto suomen- ja englanninkielisistä tutkimuksista, asiantuntijamateriaaleista, jotka oli julkaistu vuosina 2020–2025.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kielitietoisuus tulee olla läsnä kaikessa varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa, eikä kielen oppiminen rajoitu erillisiin opetustilanteisiin. Kielellisesti rikastettu oppimisympäristö, leikkiin ja vuorovaikutukseen perustuvat tilanteet sekä lapsen oman äidinkielen huomioiminen tukevat S2-lasten kielellistä kehitystä ja osallisuutta. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaaminen, havaintokyky ja reflektiivinen työote sekä selkeät toimintamallit ovat keskeisiä kielellisen tuen onnistumisessa. Yhteistyö huoltajien kanssa ja vanhemmille annettava suunnitelmallinen tieto tukevat lapsen kielellistä kehitystä eri kasvuympäristöissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että S2-lasten kielellinen tukeminen varhaiskasvatuksessa edellyttää kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista lähestymistapaa, jossa kielitietoinen toimintakulttuuri, oppimisympäristön merkitys, ammattilaisten osaaminen ja perheiden osallisuus muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen pedagogisessa kehittämisessä ja käytännön työssä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten S2-lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymys koostui kohdistui kielitietoisiin toimintatapoihin, oppimisympäristön merkitykseen, varhaiskasvatuksen ammattilaisten rooliin sekä huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto suomen- ja englanninkielisistä tutkimuksista, asiantuntijamateriaaleista, jotka oli julkaistu vuosina 2020–2025.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kielitietoisuus tulee olla läsnä kaikessa varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa, eikä kielen oppiminen rajoitu erillisiin opetustilanteisiin. Kielellisesti rikastettu oppimisympäristö, leikkiin ja vuorovaikutukseen perustuvat tilanteet sekä lapsen oman äidinkielen huomioiminen tukevat S2-lasten kielellistä kehitystä ja osallisuutta. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaaminen, havaintokyky ja reflektiivinen työote sekä selkeät toimintamallit ovat keskeisiä kielellisen tuen onnistumisessa. Yhteistyö huoltajien kanssa ja vanhemmille annettava suunnitelmallinen tieto tukevat lapsen kielellistä kehitystä eri kasvuympäristöissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että S2-lasten kielellinen tukeminen varhaiskasvatuksessa edellyttää kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista lähestymistapaa, jossa kielitietoinen toimintakulttuuri, oppimisympäristön merkitys, ammattilaisten osaaminen ja perheiden osallisuus muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen pedagogisessa kehittämisessä ja käytännön työssä.