”Tunnen olevani B-luokan kansalainen, jolla ei ole oikeutta tähän onneen” Heikoimmassa asemassa olevien kokemuksia selviytymisestä maailman onnellisimmassa maassa
Toikka, Annu (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231672
Tiivistelmä
Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kahdeksatta kertaa peräkkäin, samaan aikaan kun hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät heikoimmassa asemassa olevien elämän perusedellytyksiä entisestään. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nämä henkilöt kokevat osallisuutta suomalaisten tutkitusta onnellisuudesta sekä tuottaa tietoa yhteistyökumppani Manna-Avulle toiminnan kehittämiseksi ja toiminnan rahoituksen perusteluksi.
Tietoperustan keskeiset käsitteet ovat perustarpeet Maslowin tarvehierarkian mukaan, osallisuus sekä onnellisuus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, puolistrukturoitua sähköistä kyselyä käyttäen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti.
Tulokset kertovat haastavista tilanteista, joissa monella perustarpeet ovat uhattuna. Moni kokee toimeentulossa merkittäviä haasteita etuuksien leikkausten seurauksena. Ruoka-avun merkitys päivittäisessä selviytymisessä on monelle merkittävä. Taloudellinen epävarmuus ja etuuksien leikkaukset aiheuttavat turvattomuutta ja ulkopuolisuuden tunteita suhteessa valtaväestöön. Tällaisessa tilanteessa on vaikea kokea osallisuutta suomalaisten tutkitusta onnellisuudesta: moni ei koe onnellisuuden koskevan itseään, vaan kokee olevansa “B-luokan kansalainen”. Maailman onnellisimman maan titteli koetaan ristiriitaisena. Vastaajien kohtaaminen syvensi ymmärrystä ja oli merkittävä kokemus sekä tekijälle että vastaajille
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei välttämättä tavoitettu, mikä rajoittaa tutkimuksen kattavuutta. Yhteistyö sosiaalityön kanssa voisi parantaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien tavoittavuutta, mutta vastausten saaminen ei silti olisi varmaa. Jatkotutkimukselle riittäisi vielä aihetta ja tarvetta, sillä aihepiiri on laaja ja opinnäytetyön tutkimus rajallinen. Professori Juho Saaren syksyllä, opinnäytetyön ollessa jo käynnissä, käynnistämä laajempi tutkimus tulee tarjoamaan mielenkiintoisen vertailukohdan opinnäytetyön tuloksille.
Tietoperustan keskeiset käsitteet ovat perustarpeet Maslowin tarvehierarkian mukaan, osallisuus sekä onnellisuus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, puolistrukturoitua sähköistä kyselyä käyttäen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti.
Tulokset kertovat haastavista tilanteista, joissa monella perustarpeet ovat uhattuna. Moni kokee toimeentulossa merkittäviä haasteita etuuksien leikkausten seurauksena. Ruoka-avun merkitys päivittäisessä selviytymisessä on monelle merkittävä. Taloudellinen epävarmuus ja etuuksien leikkaukset aiheuttavat turvattomuutta ja ulkopuolisuuden tunteita suhteessa valtaväestöön. Tällaisessa tilanteessa on vaikea kokea osallisuutta suomalaisten tutkitusta onnellisuudesta: moni ei koe onnellisuuden koskevan itseään, vaan kokee olevansa “B-luokan kansalainen”. Maailman onnellisimman maan titteli koetaan ristiriitaisena. Vastaajien kohtaaminen syvensi ymmärrystä ja oli merkittävä kokemus sekä tekijälle että vastaajille
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei välttämättä tavoitettu, mikä rajoittaa tutkimuksen kattavuutta. Yhteistyö sosiaalityön kanssa voisi parantaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien tavoittavuutta, mutta vastausten saaminen ei silti olisi varmaa. Jatkotutkimukselle riittäisi vielä aihetta ja tarvetta, sillä aihepiiri on laaja ja opinnäytetyön tutkimus rajallinen. Professori Juho Saaren syksyllä, opinnäytetyön ollessa jo käynnissä, käynnistämä laajempi tutkimus tulee tarjoamaan mielenkiintoisen vertailukohdan opinnäytetyön tuloksille.