Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö työskentelystä Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa
Ylänne, Sanna (2026)
Ylänne, Sanna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602183146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602183146
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella, reflektoida ja kehittää omaa työskentelyäni Sininauhasäätiön kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa. Opinnäytetyön tuloksista on tarkoitus tuottaa tietoa Nuolen perehdytysmateriaaleihin, ja kehittää työn toimintamalleja.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Sininauhasäätiö kohtaamis- ja tukipiste Nuoli. Nuoli on 16–29-vuotiaille asunnottomille ja päihteitä käyttäville nuorille paikka, jossa he tulevat kohdatuksi ja saavat halutessaan tukea elämään. Nuolessa voi levähtää, syödä ja peseytyä. Palvelu on anonyymiä ja avoinna kaikkialta Suomesta tuleville nuorille. Nuoli on auki vuorokauden ympäri. Nuolen toiminnasta ja siellä työskentelystä kerrotaan enemmän luvuissa 1 ja 2.
Opinnäytetyön menetelmänä käytän autoetnografiaa, eli päiväkirjaa. Autoetnografiassa tutkija tarkastelee omia kokemuksiaan ja itseään osana jotakin sosiaalista, organisatorista tai kulttuurista yhteisöä. Menetelmä vaatii tutkijalta reflektiivisyyttä ja eettistä pohdintaa. Opinnäytetyön raportointi etenee päiväkirjamaisesti kahdeksan viikon ajan. Jokaiselle raportointiviikolle olen valinnut oman teeman, jonka avulla tarkastelen työskentelyäni Nuolessa.
Luvussa 4 on yhteenveto ja pohdinta päiväkirja raportoinnista. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tavoitteet saavutettiin, erityisesti oman työn reflektoinnin ja ammatillisen kehittymisen osalta. Työ vahvisti ymmärrystä asiakaslähtöisen, arvostavan ja ennakkoluulottoman kohtaamisen merkityksestä päihteitä käyttävien ja asunnottomien nuorten kanssa työskenneltäessä. Tulosten perusteella asiakkaan osallisuuden, hyvinvoinnin, arjenhallinnan, talouden ja terveyden edistäminen edellyttävät yksilöllistä tukea, työntekijän laajaa palvelujärjestelmän tuntemusta, nuorten tavoitteiden realistista pilkkomista pieniin askeliin, sekä jatkuvaa kannustusta. Erityisesti nuorten kohdalla vahva ja ikätasoinen ohjaus on keskeistä.
Opinnäytetyö toi esiin omavalvonnan ja dokumentoinnin kehittämistarpeita. Esiin nousi myös henkilöstön koulutuksen, työhyvinvoinnin ja palautumisen merkitys laadukkaan asiakastyön edellytyksenä. Opinnäytetyö tukee sekä tekijän ammatillista kasvua, että organisaation toiminnan ja perehdytyksen kehittämistä.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Sininauhasäätiö kohtaamis- ja tukipiste Nuoli. Nuoli on 16–29-vuotiaille asunnottomille ja päihteitä käyttäville nuorille paikka, jossa he tulevat kohdatuksi ja saavat halutessaan tukea elämään. Nuolessa voi levähtää, syödä ja peseytyä. Palvelu on anonyymiä ja avoinna kaikkialta Suomesta tuleville nuorille. Nuoli on auki vuorokauden ympäri. Nuolen toiminnasta ja siellä työskentelystä kerrotaan enemmän luvuissa 1 ja 2.
Opinnäytetyön menetelmänä käytän autoetnografiaa, eli päiväkirjaa. Autoetnografiassa tutkija tarkastelee omia kokemuksiaan ja itseään osana jotakin sosiaalista, organisatorista tai kulttuurista yhteisöä. Menetelmä vaatii tutkijalta reflektiivisyyttä ja eettistä pohdintaa. Opinnäytetyön raportointi etenee päiväkirjamaisesti kahdeksan viikon ajan. Jokaiselle raportointiviikolle olen valinnut oman teeman, jonka avulla tarkastelen työskentelyäni Nuolessa.
Luvussa 4 on yhteenveto ja pohdinta päiväkirja raportoinnista. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tavoitteet saavutettiin, erityisesti oman työn reflektoinnin ja ammatillisen kehittymisen osalta. Työ vahvisti ymmärrystä asiakaslähtöisen, arvostavan ja ennakkoluulottoman kohtaamisen merkityksestä päihteitä käyttävien ja asunnottomien nuorten kanssa työskenneltäessä. Tulosten perusteella asiakkaan osallisuuden, hyvinvoinnin, arjenhallinnan, talouden ja terveyden edistäminen edellyttävät yksilöllistä tukea, työntekijän laajaa palvelujärjestelmän tuntemusta, nuorten tavoitteiden realistista pilkkomista pieniin askeliin, sekä jatkuvaa kannustusta. Erityisesti nuorten kohdalla vahva ja ikätasoinen ohjaus on keskeistä.
Opinnäytetyö toi esiin omavalvonnan ja dokumentoinnin kehittämistarpeita. Esiin nousi myös henkilöstön koulutuksen, työhyvinvoinnin ja palautumisen merkitys laadukkaan asiakastyön edellytyksenä. Opinnäytetyö tukee sekä tekijän ammatillista kasvua, että organisaation toiminnan ja perehdytyksen kehittämistä.