Esihenkilötyön merkitys työmotivaation rakentamisessa
Kempas, Niina (2026)
Kempas, Niina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602203229
Tiivistelmä
Työmotivaation merkitys korostuu nykyisessä työelämässä, jossa henkilöstön sitoutuminen, työhyvinvointi ja sujuva arki ovat keskeisiä organisaation menestystekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia esihenkilötyön merkitystä työntekijöiden työmotivaation rakentumisessa ja ylläpitämisessä. Työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ajankohtaista tietoa työmotivaation nykytilasta sekä esihenkilötyön vaikutuksista siihen, ja näiden pohjalta luoda käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia esihenkilötyön tueksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavoin esihenkilötyö vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon, mitkä esihenkilön toimintatavat tukevat motivaatiota ja sitoutumista, sekä miten esihenkilötyötä voidaan kehittää työmotivaatiota vahvistavaksi. Kehittämistyö rajautui toimeksiantajan yhteen ravintolaan ja sen henkilöstöön.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui työmotivaatiota, työhyvinvointia, henkilöstöjohtamista ja esihenkilötyötä käsittelevästä kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin muun muassa sisäistä ja ulkoista motivaatiota, Herzbergin kaksifaktoriteoriaa, motivaatiota lisääviä tekijöitä, sekä erilaisia johtamistyylejä, kuten valmentavaa ja osallistavaa johtamista. Teoreettinen tietoperusta toimi pohjana tutkimusasetelmalle ja kehittämis-ehdotusten muodostamiselle.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen kyselylomaketta. Kysely kohdistettiin toimeksiantajan ravintolan henkilöstölle ja sen avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia työmotivaatiosta, työolosuhteista, esihenkilötyöstä, sekä sitoutumisesta organisaatioon.
Tutkimustulosten perusteella henkilöstön työmotivaatio oli pääosin hyvällä tasolla ja esihenkilötyöhön oltiin yleisesti melko tyytyväisiä. Tuloksista nousi kuitenkin esiin kehittämiskohteita, jotka liittyivät erityisesti avoimeen vuorovaikutukseen, palautteen saamiseen, esihenkilöltä saatavaan tukeen, työkuorman tasapuolisuuteen sekä etenemis- ja koulutusmahdollisuuksiin. Avoimet vastaukset korostivat tarvetta selkeämmille käytännöille ja oikeudenmukaiselle kohtelulle. Kehittämisehdotuksina esitetään vuorovaikutuksen ja palautekäytäntöjen vahvistamista, osaamisen kehittämisen ja uramahdollisuuksien selkeyttämistä sekä työkuorman hallintaan ja oikeudenmukaisuuteen panostamista. Näiden toimenpiteiden avulla toimeksiantaja voi tukea henkilöstön motivaatiota, sitoutumista ja työhyvinvointia entistä systemaattisemmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tavoin esihenkilötyö vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon, mitkä esihenkilön toimintatavat tukevat motivaatiota ja sitoutumista, sekä miten esihenkilötyötä voidaan kehittää työmotivaatiota vahvistavaksi. Kehittämistyö rajautui toimeksiantajan yhteen ravintolaan ja sen henkilöstöön.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui työmotivaatiota, työhyvinvointia, henkilöstöjohtamista ja esihenkilötyötä käsittelevästä kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin muun muassa sisäistä ja ulkoista motivaatiota, Herzbergin kaksifaktoriteoriaa, motivaatiota lisääviä tekijöitä, sekä erilaisia johtamistyylejä, kuten valmentavaa ja osallistavaa johtamista. Teoreettinen tietoperusta toimi pohjana tutkimusasetelmalle ja kehittämis-ehdotusten muodostamiselle.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen kyselylomaketta. Kysely kohdistettiin toimeksiantajan ravintolan henkilöstölle ja sen avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia työmotivaatiosta, työolosuhteista, esihenkilötyöstä, sekä sitoutumisesta organisaatioon.
Tutkimustulosten perusteella henkilöstön työmotivaatio oli pääosin hyvällä tasolla ja esihenkilötyöhön oltiin yleisesti melko tyytyväisiä. Tuloksista nousi kuitenkin esiin kehittämiskohteita, jotka liittyivät erityisesti avoimeen vuorovaikutukseen, palautteen saamiseen, esihenkilöltä saatavaan tukeen, työkuorman tasapuolisuuteen sekä etenemis- ja koulutusmahdollisuuksiin. Avoimet vastaukset korostivat tarvetta selkeämmille käytännöille ja oikeudenmukaiselle kohtelulle. Kehittämisehdotuksina esitetään vuorovaikutuksen ja palautekäytäntöjen vahvistamista, osaamisen kehittämisen ja uramahdollisuuksien selkeyttämistä sekä työkuorman hallintaan ja oikeudenmukaisuuteen panostamista. Näiden toimenpiteiden avulla toimeksiantaja voi tukea henkilöstön motivaatiota, sitoutumista ja työhyvinvointia entistä systemaattisemmin.