Tavoitteellinen kehityskeskustelumalli henkilöstön osaamisen ja esihenkilötyön tueksi: Case Yritys X

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja kuvata toimeksiantajaorganisaatiolle yhtenäinen kehityskeskustelumalli, joka tukee tavoitteellisuutta, osaamisen kehittämistä ja valmentavaa esihenkilötyötä, sekä arvioida mallin toimivuutta esihenkilöiden kokemusten perusteella. Työn lähtökohtana oli, että kehityskeskustelut toteutuivat organisaatiossa esihenkilöstä riippuen eri tavoin, ja keskusteluista saattoi puuttua esimerkiksi strategian käsittely, vaikka sen tulisi näkyä arjessa selkeämmin. Lisäksi organisaatiossa korostuvat digitalisaation, sääntelyn ja strategisen uudistamisen paineet, mikä lisää tarvetta selkeämmille ja systemaattisemmille henkilöstön kehittämisen käytännöille. Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämistehtävänä. Aineistoa kerättiin esihenkilöiden ideointipajassa, dokumenttianalyysin avulla sekä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Mallia pilotoi kuusi esihenkilöä eri osastoilta marraskuussa 2025. Pilotoinnin jälkeen esihenkilöt haastateltiin, ja haastatteluaineisto analysoitiin teemallisen analyysin avulla. Ideointipajaa ja dokumenttianalyysiä hyödynnettiin erityisesti nykytilan ja kehittämistarpeiden hahmottamiseen sekä mallin suunnittelun pohjaksi, ja varsinainen arvio mallin toimivuudesta perustui esihenkilöhaastatteluihin. Tulosten perusteella mallin selkein vahvuus oli sen rakenne (valmistautuminen, keskustelu ja seuranta), joka auttoi pitämään kehityskeskustelun kasassa ja ohjasi keskustelua kohti tavoitteita, kehittymistä ja työn ydinasioita. Valmistautuminen nousi esiin mallin toimivuuden kannalta tärkeänä ehtona: silloin kun ennakkotehtävä oli tehty ja aikaa oli varattu riittävästi, tavoitteita ja kehittämistoimia pystyttiin sanoittamaan konkreettisemmin. Seuranta koettiin tärkeäksi ja jopa sitouttavaksi osaksi prosessia, vaikka varsinaisia seurantakeskusteluja ei pilotoinnin aikarajauksen vuoksi ehditty toteuttaa. Pilotointi toi esiin myös kehittämiskohteita, kuten tavoitteiden konkretisoinnin tukemisen erityisesti asiantuntijatyössä sekä sen, että mallin käyttö vaatii esihenkilöltä käytännön toteutusta. Strategiaosio koettiin osittain hyödylliseksi, mutta osin myös haastavaksi johtuen sen epäselvyydestä arjessa. Roolikohtaisuus näkyi lähinnä painotuksissa: asiakaspalvelussa tavoitteet olivat useammin mitattavissa ja asiantuntijatyössä painottui osaamisen kehittäminen. Työn tuotoksena syntyi uusi kehityskeskustelumalli. Mallin pohjalta laadittiin roolikohtaiset kehityskeskustelulomakkeet asiakaspalvelu- ja asiantuntijatyöhön. Tuloksia voidaan hyödyntää mallin jatkokehittämisessä sekä sen käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tukena osaksi kohdeorganisaation arkea.