Monibrändillisyys yhdellä alustalla: Brändi-identiteetit pienyrityksen käyttöliittymässä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia monibrändillisen visuaalisen ilmeen vaikutusta pienyrityksen verkkopalvelun käytettävyyteen ja brändien tunnistettavuuteen. Työn tarve perustui havaintoon, että monibrändistrategioita hyödynnetään pk-yrityskontekstissa harvoin, vaikka ne tarjoaisivat keinoja palveluvalikoiman laajentamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen haastavassa taloustilanteessa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin monibrändillisyyttä olemassa olevan tiedon valossa sekä muotoilun keskeisiä käsitteitä kehitysprosessin aikana. Tutkimus rajattiin koskemaan visuaalisia elementtejä, kuten logoja, typografiaa, kuvamaailmaa ja värejä, kun taas saavutettavuus, brändien äänensävy ja design systeemien muotoilu jätettiin rajauksen ulkopuolelle. Kehitystyö toteutettiin rakentamalla kaksi interaktiivista prototyyppiä, joiden avulla testattiin brändi-identiteettien yhteen toimivuutta samalla alustalla vertailevan käytettävyystestauksen kautta. Testauksen jälkeen tulokset analysointiin hyödyntämällä samankaltaisuuskaaviota. Kehitystyön tulokset osoittavat, että monibrändillisyys digitaalisessa ympäristössä vaatii jatkuvaa tasapainoilua käyttöliittymän yhtenäisyyden ja brändien erottuvuuden välillä. Tulosten perusteella yhtenäinen visuaalinen ilme parantaa käytettävyyden tuntua ja suoriutumisnopeutta, mutta liiallinen samankaltaisuus heikentää brändien tunnistettavuutta ja lisää virhealttiutta. Vastaavasti liian suuret visuaaliset erot, erityisesti kuvamaailmassa ja typografiassa koetaan häiritsevinä ja ne heikentävät kokemusta palvelun ammattimaisuudesta sekä luotettavuudesta. Johtopäätöksenä todetaan, että kehitystyö osoittaa viitteitä monibrändillisyyden vaikutuksesta verkkosivun käytettävyyteen ja brändien tunnistettavuuteen, mutta ilmiön vahvistaminen vaatii jatkotutkimusta, jossa huomioidaan nykyistä tarkemmin käyttäjien taustatiedot sekä oppimisvaikutuksen osuus suoriutumiseen. Kehitystyön osalta voidaan kuitenkin todeta, että siinä on eroja, kuinka häiritsevinä erilaisia brändielementtejä pidetään, ja tuloksia voidaan hyödyntää jatkokehityksen tukena.