Kasvisaiheisen muistipelin kehittäminen osaksi päiväkodin ruokakasvatusta
Kotilainen-Toiviainen, Katariina (2026)
Kotilainen-Toiviainen, Katariina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603305261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603305261
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kasvisaiheinen muistipeli osaksi varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen menetelmiä alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Lähtökohtana oli varhaislapsuuden merkitys ruokasuhteen ja ruokailutottumusten muodostumisessa sekä tarve lapsilähtöisille, leikillisille ja toiminnallisille menetelmille ruokakasvatuksen tukena. Huomiota kiinnitettiin lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen ja myönteisen ruokailuilmapiirin vahvistamiseen. Tavoite on kehittää ruokakasvatusta osana varhaista tukea varhaiskasvatuksessa siten että ruokailuhetkissä voidaan ennaltaehkäistä lasten syömisvaikeuksia varhaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä yhteistyössä Kuopion kaupungin Kissakuusen päiväkodin kanssa Karttulassa. Kehittämistyö eteni lineaarisen mallin mukaisesti alkukartoituksesta suunnittelun ja toteutuksen kautta arviointiin. Alkukartoitus perustui arjen havainnointiin, henkilöstön kanssa käytyihin keskusteluihin sekä lasten ruokailutottumusten tarkasteluun. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta koskevaa tutkimustietoa, Sapere- ja Neuvokas perhe -menetelmiä sekä Vygotskyn sosiokulttuurista teoriaa ja lähikehityksen vyöhykkeen käsitettä, joka oli ensisijainen teoria tässä työssä. Lisäksi huomioitiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kansalliset ravitsemussuositukset.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kasvisaiheinen muistipeli, joka suunniteltiin ikätasolle sopivaksi, visuaalisesti selkeäksi ja helposti hyödynnettäväksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Muistipeliä testattiin eri lapsiryhmien kanssa, pienryhmissä. Osa lapsiryhmistä oli alle kolmevuotiaiden ryhmä ja toinen ryhmä oli 3–5-vuotiaiden ryhmä. Pelin käyttöä arvioitiin havainnoinnin ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Pelin todettiin herättävän lasten kiinnostusta kasviksiin, tukevan vuorovaikutusta ja yhteistä keskustelua sekä tarjoavan myönteisiä oppimiskokemuksia ruokakasvatuksen yhteydessä. Pienryhmässä toteutettu peli tuki lasten osallisuutta, vuorottelua ja tunneilmaisua, mikä vahvisti myönteistä ruokasuhdetta ja harjoitti ruokailutilanteissa tarvittavia sosiaalisia taitoja.
Opinnäytetyö osoittaa, että leikillinen ja pedagogisesti perusteltu muistipeli voi toimia toimivana menetelmänä alle kolmevuotiaiden ruokakasvatuksessa. Kehitetty muistipeli tukee lasten ruokarohkeutta, sosioemotionaalista kehitystä ja myönteisen ruokasuhteen rakentumista sekä tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille konkreettisen ja sovellettavan työvälineen osaksi arjen pedagogiikkaa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, ruokakasvatus, leikki, muistipeli, alle 3-vuotiaat, sosioemotionaalinen kehitys, kasvikset
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä yhteistyössä Kuopion kaupungin Kissakuusen päiväkodin kanssa Karttulassa. Kehittämistyö eteni lineaarisen mallin mukaisesti alkukartoituksesta suunnittelun ja toteutuksen kautta arviointiin. Alkukartoitus perustui arjen havainnointiin, henkilöstön kanssa käytyihin keskusteluihin sekä lasten ruokailutottumusten tarkasteluun. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta koskevaa tutkimustietoa, Sapere- ja Neuvokas perhe -menetelmiä sekä Vygotskyn sosiokulttuurista teoriaa ja lähikehityksen vyöhykkeen käsitettä, joka oli ensisijainen teoria tässä työssä. Lisäksi huomioitiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kansalliset ravitsemussuositukset.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kasvisaiheinen muistipeli, joka suunniteltiin ikätasolle sopivaksi, visuaalisesti selkeäksi ja helposti hyödynnettäväksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Muistipeliä testattiin eri lapsiryhmien kanssa, pienryhmissä. Osa lapsiryhmistä oli alle kolmevuotiaiden ryhmä ja toinen ryhmä oli 3–5-vuotiaiden ryhmä. Pelin käyttöä arvioitiin havainnoinnin ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Pelin todettiin herättävän lasten kiinnostusta kasviksiin, tukevan vuorovaikutusta ja yhteistä keskustelua sekä tarjoavan myönteisiä oppimiskokemuksia ruokakasvatuksen yhteydessä. Pienryhmässä toteutettu peli tuki lasten osallisuutta, vuorottelua ja tunneilmaisua, mikä vahvisti myönteistä ruokasuhdetta ja harjoitti ruokailutilanteissa tarvittavia sosiaalisia taitoja.
Opinnäytetyö osoittaa, että leikillinen ja pedagogisesti perusteltu muistipeli voi toimia toimivana menetelmänä alle kolmevuotiaiden ruokakasvatuksessa. Kehitetty muistipeli tukee lasten ruokarohkeutta, sosioemotionaalista kehitystä ja myönteisen ruokasuhteen rakentumista sekä tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille konkreettisen ja sovellettavan työvälineen osaksi arjen pedagogiikkaa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, ruokakasvatus, leikki, muistipeli, alle 3-vuotiaat, sosioemotionaalinen kehitys, kasvikset