Työterveyshoitajien digiosaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät – poikkileikkaustutkimus
Lahdenperä, Minna; Ylikulju, Anni; Korpi, Hilkka; Rantala, Arja (2026)
Sosiaali- ja terveyshuollon tietojenkäsittely-yhdistys
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026040125002
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026040125002
Tiivistelmä
Digitaalisten työkalujen ja digipalveluiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi terveydenhuollossa viime vuosikymmeninä. Työterveyshoitajien ammatissa digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen on olennainen osa työnkuvaa, sillä niiden avulla voidaan tehostaa asiakastyön prosesseja, parantaa tiedonkulkua sekä vahvistaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toteutumista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshoitajien digiosaamisen tasoa ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto kerättiin validoiduilla DigiHealthCom- ja DigiComInf -mittareilla Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n jäseniltä (N=986) maaliskuussa 2025. Vastausprosentti oli 12 (n=114). Mittarit sisälsivät kysymyksiä digitaalisesta osaamisesta ja digitaaliseen osaamiseen vaikuttavista tekijöistä neliportaisella Likert-asteikolla itsearvioituna. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että työterveyshoitajien itsearvioitu digiosaamisen taso oli hyvää. Tilastollisesti merkitsevää eroa ilmeni vastaajan iän, työkokemuksen, työpaikan koon sekä työterveyshuoltoon pätevöittäneen koulutuksen käyneiden osalta. Parhaimmiksi osa-alueiksi arvioitiin ICT-osaaminen ja digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Työterveyshoitajan pätevöittävä koulutus korostui myönteisesti digitaalisten ratkaisujen eettisessä osaamisessa. Suurissa organisaatioissa työskentelevät arvioivat digitaalisuuden osana työtä korkeammaksi suuremmalle tasolle kuin pienissä organisaatioissa työskentelevät. Kaikki ikäryhmät arvioivat kollegoiden vaikutuksen digiosaamiseensa keskimääräistä suuremmaksi, mutta alle 40-vuotiaat arvioivat vaikutuksen pienimmäksi. Yli 60-vuotiaat arvioivat kollegoiden vaikutuksen digiosaamiseen suurimmalle tasolle ja merkityksellisintä se oli kokeneimmilla työterveyshoitajilla.
Digiosaamiseen vaikuttavista tekijöistä heikoimmiksi koettiin organisaation ja yksikön käytänteet digiosaamisen kehityksen tukena sekä johtajien tuki. Tulokset osoittavat työterveyshoitajien arvioivan digiosaamisensa pääosin hyväksi, mutta organisaatioiden ja johdon tarjoama tuki ei riitä sen systemaattiseen kehittämiseen. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti digiosaamisen tukemisesta organisaatioissa ja kollegoiden vaikutuksesta työuran eri vaiheissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshoitajien digiosaamisen tasoa ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineisto kerättiin validoiduilla DigiHealthCom- ja DigiComInf -mittareilla Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n jäseniltä (N=986) maaliskuussa 2025. Vastausprosentti oli 12 (n=114). Mittarit sisälsivät kysymyksiä digitaalisesta osaamisesta ja digitaaliseen osaamiseen vaikuttavista tekijöistä neliportaisella Likert-asteikolla itsearvioituna. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että työterveyshoitajien itsearvioitu digiosaamisen taso oli hyvää. Tilastollisesti merkitsevää eroa ilmeni vastaajan iän, työkokemuksen, työpaikan koon sekä työterveyshuoltoon pätevöittäneen koulutuksen käyneiden osalta. Parhaimmiksi osa-alueiksi arvioitiin ICT-osaaminen ja digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Työterveyshoitajan pätevöittävä koulutus korostui myönteisesti digitaalisten ratkaisujen eettisessä osaamisessa. Suurissa organisaatioissa työskentelevät arvioivat digitaalisuuden osana työtä korkeammaksi suuremmalle tasolle kuin pienissä organisaatioissa työskentelevät. Kaikki ikäryhmät arvioivat kollegoiden vaikutuksen digiosaamiseensa keskimääräistä suuremmaksi, mutta alle 40-vuotiaat arvioivat vaikutuksen pienimmäksi. Yli 60-vuotiaat arvioivat kollegoiden vaikutuksen digiosaamiseen suurimmalle tasolle ja merkityksellisintä se oli kokeneimmilla työterveyshoitajilla.
Digiosaamiseen vaikuttavista tekijöistä heikoimmiksi koettiin organisaation ja yksikön käytänteet digiosaamisen kehityksen tukena sekä johtajien tuki. Tulokset osoittavat työterveyshoitajien arvioivan digiosaamisensa pääosin hyväksi, mutta organisaatioiden ja johdon tarjoama tuki ei riitä sen systemaattiseen kehittämiseen. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti digiosaamisen tukemisesta organisaatioissa ja kollegoiden vaikutuksesta työuran eri vaiheissa.