Aistit avoinna - aistihuone osana erityisnuorten oppimisympäristöä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin STEP-koulutuksen Järvenpään kampuksen Aino ja Oiva -taidelinjan opiskelijoiden kokemuksia aistihuoneista sekä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan tilan käytölle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten aistihuone voisi tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten yksilöllisiä tarpeita, hyvinvointia ja oppimista. Tavoitteena oli lisäksi kehittää aistihuoneen käyttöä siten, että se tuki keskittymistä, rauhoittumista ja vireystilan säätelyä koulupäivän aikana sekä vahvisti opiskelijoiden toimijuutta ja moniaististen menetelmien hyödyntämistä osana koulun pedagogisia käytäntöjä. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee aistihuoneiden suunnittelua ja pedagogista käyttöä sekä niiden merkitystä nuorten oppimiselle, vireystilan säätelylle ja hyvinvoinnille. Lisäksi siinä tarkastellaan oppimisympäristön tilallisten ratkaisujen, kuten valaistuksen, värien, materiaalien ja äänimaailman vaikutuksia rauhoittumiseen, keskittymiseen ja sensorisen kuormituksen hallintaan.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja osallistavana kehittämistyönä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Aineistoa kerättiin ryhmäkeskustelujen, haastattelun ja havainnoinnin avulla. Kehittämisprosessi eteni ideoinnin, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin vaiheissa, ja opiskelijat osallistuivat aktiivisesti tilan suunnitteluun sekä aistivälineiden valmistamiseen. Erityistä huomiota kiinnitettiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten oppimisen erityispiirteisiin ja oppimisympäristön rooliin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. Aino ja Oiva -taidelinjan pedagogisten periaatteiden kautta analysoitiin, miten aistihuone integroitui moniaistiseksi ja osallistavaksi osaksi oppimisympäristöä.

Opinnäytetyönä kehitetty aistihuone tarjosi rauhoittumista ja itsesäätelyä tukevia moniaistisia elementtejä. Havaintojen ja palautteen perusteella tila edisti opiskelijoiden rauhoittumista, keskittymistä ja palautumista sekä vahvisti heidän osallisuuden kokemustaan. Tulokset osoittivat, että aistihuonetta voitiin hyödyntää osana oppimisympäristöä tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja keskittymistä. Jatkossa tilan käyttöä voitiin kehittää esimerkiksi pedagogisten toimintamallien, ohjeistusten ja erilaisten moniaististen työskentelytapojen avulla. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin oppilaitoksissa ja muissa nuorten kanssa toimivissa ympäristöissä, joissa pyritään tukemaan hyvinvointia, vireystilan säätelyä ja oppimista moniaististen oppimisympäristöjen avulla.