Urheilijan henkilöbrändin rakentaminen Instagramissa
Rasinmäki, Linda (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237490
Tiivistelmä
Sosiaalinen media on edellytys urheilijan henkilöbrändin rakentamiselle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten urheilijan henkilöbrändiä rakennetaan Instagramissa. Opinnäytetyössä toteutettiin sisältösuunnitelma osana urheilijan henkilöbrändin kehittämistä. Tuotoksen tekemisessä hyödynnettiin teoriaa brändin rakentamisesta, Instagramin erityispiirteistä ja sosiaalisen median sisältösuunnitelmasta. Olennaisen pohjan sisältösuunnitelman tekemiseen takasivat myös benchmarking ja AIDA-malli.
Sosiaalisen median sisältösuunnitelma toteutettiin tekijän omassa
Instagram-profiilissa kuukauden ajanjaksolla. Sen aikana seurattiin kilpailuun valmistautumista ja eri sisältömuotojen vaikutusta esimerkiksi seuraajien määriin ja heidän sitoutuneisuuteensa. Benchmarkingissa esiin tulleita päätarkoituksia, kuten inspiroivia, opettavaisia sekä trendejä hyödyntäviä julkaisuja, hyödynnettiin sisältöjen suunnittelussa. Julkaisut toteutettiin sisältösuunnitelman mukaisesti.
Tarkastelujakson aikana seuraajamäärä ei kasvanut merkittävästi. Sisältötyyppien väliset erot näkyivät kuitenkin eri mittareissa. Osa sisällöistä toi enemmän seuraajia, kun taas osa keräsi paljon tallennuksia ja jakoja, mikä kertoi seuraajien sitoutuneisuudesta. Instagram-tilin sisältö painottui kuukauden aikana tarkan nichen eli calisthenics-harjoittelun ympärille, mikä helpotti sisällön luomista ja tavoitti kyseisestä lajista kiinnostuneita.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että urheilijan henkilöbrändin rakentamisessa tärkeää on tehdä sisältöä, joka tavoittaa sekä uusia seuraajia että sitouttaa jo olemassa olevaa yleisöä. Nopeasti julkaistu sisältö voi toimia paremmin kuin pitkään editoitu video, jos siinä on esimerkiksi selkeä, yleisössä resonoiva ajatus. Johtopäätösten pohjalta arvioitiin, että jatkossa sosiaalisen median julkaisuissa on järkevää hyödyntää enemmän opettavaista, trendejä hyödyntävää sekä samaistuttavaa sisältöä.
Sosiaalisen median sisältösuunnitelma toteutettiin tekijän omassa
Instagram-profiilissa kuukauden ajanjaksolla. Sen aikana seurattiin kilpailuun valmistautumista ja eri sisältömuotojen vaikutusta esimerkiksi seuraajien määriin ja heidän sitoutuneisuuteensa. Benchmarkingissa esiin tulleita päätarkoituksia, kuten inspiroivia, opettavaisia sekä trendejä hyödyntäviä julkaisuja, hyödynnettiin sisältöjen suunnittelussa. Julkaisut toteutettiin sisältösuunnitelman mukaisesti.
Tarkastelujakson aikana seuraajamäärä ei kasvanut merkittävästi. Sisältötyyppien väliset erot näkyivät kuitenkin eri mittareissa. Osa sisällöistä toi enemmän seuraajia, kun taas osa keräsi paljon tallennuksia ja jakoja, mikä kertoi seuraajien sitoutuneisuudesta. Instagram-tilin sisältö painottui kuukauden aikana tarkan nichen eli calisthenics-harjoittelun ympärille, mikä helpotti sisällön luomista ja tavoitti kyseisestä lajista kiinnostuneita.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että urheilijan henkilöbrändin rakentamisessa tärkeää on tehdä sisältöä, joka tavoittaa sekä uusia seuraajia että sitouttaa jo olemassa olevaa yleisöä. Nopeasti julkaistu sisältö voi toimia paremmin kuin pitkään editoitu video, jos siinä on esimerkiksi selkeä, yleisössä resonoiva ajatus. Johtopäätösten pohjalta arvioitiin, että jatkossa sosiaalisen median julkaisuissa on järkevää hyödyntää enemmän opettavaista, trendejä hyödyntävää sekä samaistuttavaa sisältöä.