Johtamisen merkitys itseohjautuvuuden tukena kompleksisessa työympäristössä: työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemusten vertailu
Siivonen, Anu (2026)
Siivonen, Anu
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605038946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605038946
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella miten johtamisella voidaan tukea henkilöstön itseohjautuvuutta. Tutkimus oli tärkeä, koska itseohjautuvuus on vakiintunut toimintatapa asiantuntijaorganisaatioissa sekä tutkittavan organisaation toimintaympäristö on kompleksinen.
Tarkoituksena oli vertailla työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä itseohjautuvuuden johtamisesta, sekä tunnistaa kehittämiskohteita, joilla voidaan tukea itseohjautuvien työntekijöiden toimintakykyä. Vertailu keskittyi käsitteelliseen ymmärrykseen ja arkipäivän kokemuksiin eri rooleista käsin tarkasteltuina. Tutkimus tehtiin Atlas Copco teollisuustekniikan pohjoismaiselle myyntiyhtiölle, mutta tuloksia voidaan soveltaa osin myös muihin kompleksisissa työympäristöissä toimiviin asiantuntijaorganisaatioihin.
Tietoperusta muodostui johtamisteorioista ja -tyyleistä, itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta, motivaatiosta sekä kompleksisuudesta. Näissä luvuissa avattiin myös hajautetun organisaation ja asiantuntijatyön näkökulmia sekä kompleksisuusjohtamisen teoriaa ja Cynefin-mallia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena vertailevana tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä haastattelulomakkeella ja tulokset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla, hyväksikäyttäen myös vertailevaa analyysiä.
Tuloksissa ryhmien käsitykset olivat käsitteellisellä tasolla samankaltaisia, mutta arjen kokemuksissa oli eroja. Esihenkilöille itseohjautuvuus usein helpotti johtamistyötä, työntekijöiden kokemuksissa korostui vastuun kasvu ja priorisointipaine. Johtopäätösten perusteella itseohjautuvuuden tukeminen edellyttää selkeitä tavoitteita, toimivia kommunikaatiokäytänteitä ja tilannekohtaista johtamista. Kehittämisehdotukset keskittyvät itseohjautuvuuden konseptin kirkastamiseen, johtamiskäytänteiden selkeyttämiseen, kommunikoinnin vahvistamiseen sekä itsensä johtamisen taitojen oppimiseen.
Tarkoituksena oli vertailla työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä itseohjautuvuuden johtamisesta, sekä tunnistaa kehittämiskohteita, joilla voidaan tukea itseohjautuvien työntekijöiden toimintakykyä. Vertailu keskittyi käsitteelliseen ymmärrykseen ja arkipäivän kokemuksiin eri rooleista käsin tarkasteltuina. Tutkimus tehtiin Atlas Copco teollisuustekniikan pohjoismaiselle myyntiyhtiölle, mutta tuloksia voidaan soveltaa osin myös muihin kompleksisissa työympäristöissä toimiviin asiantuntijaorganisaatioihin.
Tietoperusta muodostui johtamisteorioista ja -tyyleistä, itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta, motivaatiosta sekä kompleksisuudesta. Näissä luvuissa avattiin myös hajautetun organisaation ja asiantuntijatyön näkökulmia sekä kompleksisuusjohtamisen teoriaa ja Cynefin-mallia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena vertailevana tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä haastattelulomakkeella ja tulokset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla, hyväksikäyttäen myös vertailevaa analyysiä.
Tuloksissa ryhmien käsitykset olivat käsitteellisellä tasolla samankaltaisia, mutta arjen kokemuksissa oli eroja. Esihenkilöille itseohjautuvuus usein helpotti johtamistyötä, työntekijöiden kokemuksissa korostui vastuun kasvu ja priorisointipaine. Johtopäätösten perusteella itseohjautuvuuden tukeminen edellyttää selkeitä tavoitteita, toimivia kommunikaatiokäytänteitä ja tilannekohtaista johtamista. Kehittämisehdotukset keskittyvät itseohjautuvuuden konseptin kirkastamiseen, johtamiskäytänteiden selkeyttämiseen, kommunikoinnin vahvistamiseen sekä itsensä johtamisen taitojen oppimiseen.