Kompassimalli : reflektiivinen työkalu lasten osallisuuden tukemiseen ja toiminnan suunnitteluun
Sarviharju-Snellman, Hanne (2026)
Lataukset:
Sarviharju-Snellman, Hanne
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605038960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605038960
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Kuntoutussäätiön Puheen ja kielen kehityksen moniammatillinen varhainen tuki (KIMPPU)- hankkeen toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatuksen käyttöön selkeä ja helposti käyttöön otettava työväline, joka tukee kasvattajia lasten osallisuuden vahvistamisessa sekä sensitiivisen ja reflektiivisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Tarve kehittämistyölle nousi varhaiskasvatuksen arjesta, jossa kiire ja aikuiskeskeiset rakenteet voivat estää lasten aloitteiden sekä hienovaraisten viestien huomioimisen.
Teoreettinen viitekehys rakentui osallisuuden, sensitiivisyyden ja reflektiivisyyden käsitteille. Kehittämistyö toteutettiin lineaarisen prosessimallin vaiheita hyödyntäen. Menetelminä käytettiin tiedonhankintaa, haastatteluja, työpajatyöskentelyä ja pilotointia päiväkotiympäristössä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi Kompassimalli, joka tukee kasvattajia pysähtymään, havainnoimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa lapsen näkökulmasta. Kehittämistyö vahvisti käsitystä siitä, että osallisuutta ja sensitiivisyyttä tukevat käytännöt rakentuvat arjen pienistä valinnoista ja tiimin yhteisestä ajattelusta. This thesis was commissioned by the rehabilitation foundation’s multi-professional early support for speech and language development (KIMPPU)- project. The objective of the work was to develop a clear and easily used tool for early childhood education and care (ECEC) that supports educators in strengthening children’s participation and building a sensitive and reflective operational culture. The need for this development work emerged from the daily reality of ECEC, where rush and structural constraints can often hinder the recognition of children's initiatives and subtle messages.
The theoretical framework was built upon the concepts of participation, sensitivity, and reflectivity. The development work was implemented utilizing the stages of a linear process model. Research methods included data collection, interviews, workshops, and piloting within a daycare environment.
As a result of the development work, the Compass model was created to support educators in pausing, observing, and evaluating their own actions from the child’s perspective. The project reinforced the understanding that practices supporting participation and sensitivity are built upon small daily choices and the shared thinking of the team.
Teoreettinen viitekehys rakentui osallisuuden, sensitiivisyyden ja reflektiivisyyden käsitteille. Kehittämistyö toteutettiin lineaarisen prosessimallin vaiheita hyödyntäen. Menetelminä käytettiin tiedonhankintaa, haastatteluja, työpajatyöskentelyä ja pilotointia päiväkotiympäristössä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi Kompassimalli, joka tukee kasvattajia pysähtymään, havainnoimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa lapsen näkökulmasta. Kehittämistyö vahvisti käsitystä siitä, että osallisuutta ja sensitiivisyyttä tukevat käytännöt rakentuvat arjen pienistä valinnoista ja tiimin yhteisestä ajattelusta.
The theoretical framework was built upon the concepts of participation, sensitivity, and reflectivity. The development work was implemented utilizing the stages of a linear process model. Research methods included data collection, interviews, workshops, and piloting within a daycare environment.
As a result of the development work, the Compass model was created to support educators in pausing, observing, and evaluating their own actions from the child’s perspective. The project reinforced the understanding that practices supporting participation and sensitivity are built upon small daily choices and the shared thinking of the team.