Kotihoidon lähiesimiesten kokemuksia muutosjohtamisesta
Badermann, Nina (2015)
Badermann, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127753
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotihoidon lähiesimiesten kokemuksia muutosjohtamisesta ja esimiestyöstä kotihoidossa teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kotihoidon lähiesimiestyön kehittämisessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimus kohdistui alueellisen kotihoidon lähiesimiehiin. Lähiesimiehillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kotihoidon aluevastaavia ja kotihoidon ohjaajia, jotka työskentelevät kotihoidon eri alueilla työpareittain. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kotihoidon lähiesimiestä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2014. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen keskeisimpiä aihealueita olivat organisaation tavoitteiden merkitys lähiesimiesten työssä, muutosjohtamisen keinot lähiesimiesten työssä, esimiestyön tuloksellisuuden arviointi sekä organisaation tuki lähiesimiehelle.
Tulosten mukaan lähiesimiesten työssä on lähtökohtana organisaation tavoitteet, asiakkaan palveluntarpeeseen vastaaminen sekä kustannustehokkuus ja tuottavuus. Lähiesimiehen sitoutuminen muutokseen koettiin tärkeänä tekijänä muutoksen onnistumiselle. Tärkeimpinä muutosjohtamisen keinoina nousi esille työntekijän kuunteleminen ja osallistaminen. Muutoksesta tiedottaminen sekä keskusteleminen koettiin tärkeinä. Tutkimuksessa tuli esille, että lähiesimiehet saavat hyvän tuen työlleen esimieskollegoiltaan. Tuen tarvetta lähiesimiesten työlle nousi muutosjohtamisen hallinnassa sekä työyhteisön hyvinvoinnin tukemisessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosten toteuttaminen vaatii aikaa ja hyvää tiedottamista. Lähiesimiehen läsnäolo sekä johdonmukainen ja systemaattinen toimintatapa ovat tärkeitä tekijöitä muutosten yhteydessä. Lähiesimies tarvitsee hyvät viestintätaidot.
Tulokset olivat yhdenmukaisia aiempien muutosjohtamista käsittelevien tutkimusten kanssa. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiossa ylemmän johdon ja lähiesimiesten johtamisen kehittämisessä ja esimiestyön tukemisessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimus kohdistui alueellisen kotihoidon lähiesimiehiin. Lähiesimiehillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kotihoidon aluevastaavia ja kotihoidon ohjaajia, jotka työskentelevät kotihoidon eri alueilla työpareittain. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kotihoidon lähiesimiestä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2014. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen keskeisimpiä aihealueita olivat organisaation tavoitteiden merkitys lähiesimiesten työssä, muutosjohtamisen keinot lähiesimiesten työssä, esimiestyön tuloksellisuuden arviointi sekä organisaation tuki lähiesimiehelle.
Tulosten mukaan lähiesimiesten työssä on lähtökohtana organisaation tavoitteet, asiakkaan palveluntarpeeseen vastaaminen sekä kustannustehokkuus ja tuottavuus. Lähiesimiehen sitoutuminen muutokseen koettiin tärkeänä tekijänä muutoksen onnistumiselle. Tärkeimpinä muutosjohtamisen keinoina nousi esille työntekijän kuunteleminen ja osallistaminen. Muutoksesta tiedottaminen sekä keskusteleminen koettiin tärkeinä. Tutkimuksessa tuli esille, että lähiesimiehet saavat hyvän tuen työlleen esimieskollegoiltaan. Tuen tarvetta lähiesimiesten työlle nousi muutosjohtamisen hallinnassa sekä työyhteisön hyvinvoinnin tukemisessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosten toteuttaminen vaatii aikaa ja hyvää tiedottamista. Lähiesimiehen läsnäolo sekä johdonmukainen ja systemaattinen toimintatapa ovat tärkeitä tekijöitä muutosten yhteydessä. Lähiesimies tarvitsee hyvät viestintätaidot.
Tulokset olivat yhdenmukaisia aiempien muutosjohtamista käsittelevien tutkimusten kanssa. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiossa ylemmän johdon ja lähiesimiesten johtamisen kehittämisessä ja esimiestyön tukemisessa.