Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
  • Näytä viite

Hemodialyysipotilaan elämänlaatu

Kalliokoski, Erika; Vähä-Peltomäki, Mira (2019)

 
Avaa tiedosto
Kalliokoski_Vaha-Peltomaki.pdf (1.008Mt)
Lataukset: 

Rajattu käyttöoikeus / Restricted access / Tillgången är begränsad
Kalliokoski, Erika
Vähä-Peltomäki, Mira
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051110931
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hemodialyysipotilaan elämänlaatua, jotta näiden potilaiden elämänlaadun erityispiirteitä ymmärrettäisiin paremmin. Tutkimuksen tavoite oli potilaan kokonaisvaltaisen hoidon parantaminen. Tehtävänä oli selvittää, millaiseksi hemodialyysipotilaat kokevat elämänlaatunsa ja mitkä tekijät huonontavat sekä parantavat sitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla neljää hemodialyysipotilasta etenemällä puolistrukturoidun haastattelun mukaan. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisen metodin avulla. Työn yhteystyökumppanina toimi Munuais- ja maksaliitto.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hemodialyysipotilaat kokevat vointinsa ja terveytensä olosuhteisiin nähden hyväksi. Väsymys oli helpottanut hoitojen aloituksen myötä, mutta energisyys on yleisesti ottaen silti laskenut verrattaessa jaksamista aikaan ennen munuaisten vajaatoimintaa. Elämänlaatu on parantunut dialyysin alkamisen johdosta, sillä potilaita auttaa jaksamaan hoidon hyvä teho, voinnin kohentuminen ja toive tulevaisuuden tuomasta munuaissiirteestä. Toisaalta jatkuva odotus koettiin potilaiden mielestä raskaana. Potilaat kokivat matkustelun, työssäkäynnin, harrastamisen sekä elämän suunnittelun hankaloituneen hoitojen myötä.

Potilaiden keskuudessa masentuneisuus ja alakulo ovat kuitenkin varsin yleisiä, mikä yleensä aiheutuu hemodialyysihoidon sitovuudesta ja hoidon pitkästä kestosta. Mielialaa laskee itsenäisyyden heikentyminen sekä riippuvuus muista ihmisistä. Potilaan henkistä hyvinvointia tukee niin jatkuva hoitosuhde kuin omaisten tuki. Potilaat toivat ilmi tyytyväisyyttään hoidon laatuun, mutta toisaalta myös huolen omaisten jaksamisesta ja heidän riittämättömästä huomioimisestaan. Henkinen valmistautuminen hoitojen aloitukseen koettiin tärkeänä positiivisena tekijänä elämänlaadun kannalta. Tuloksia tarkastellessa kävi myös ilmi, että mahdollisuus kotona tapahtuvaan dialyysiin parantaa potilaan elämänlaatua. Yödialyysi tuo potilaille mahdollisuuden toteuttaa hoitoa yöaikaan, jolloin potilas saa enemmän aikaa päiväsaikaan ja ajankäyttö helpottuu.

Hemodialyysipotilaan elämänlaatua pystytään edelleenkin parantamaan vertaistukitoiminnan kehittämisellä ja huomioimalla omaisia paremmin hoidossa. Jatkossa voidaan tutkia hemodialyysipotilaiden läheisten kokemaa elämänlaatua sekä vertailla elämänlaatua kotihemodialyysissa ja sairaalassa toteutettavaan dialyysin välillä. Tämän lisäksi voitaisiin tutkia alueellisia eroja elämänlaadussa dialyysipotilailla.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste