Ateneumin taidemuseon digital signage -viestinnän kehittäminen
Wirman, Suvi (2015)
Wirman, Suvi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127726
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutkii ja kehittää Ateneumin taidemuseon digital signage -viestintää. Siinä pohditaan, minkälaisia rooleja näytöillä on ja pitäisi olla, ja minkälaista sisältöä näytöillä tulee olla, jotta näytöt parhaiten palvelisivat asiakasta.
Opinnäytetyöprojektin tarkoitus on parantaa Ateneumin näyttöjen asiakaslähtöisyyttä, mutta sen rinnalla myös sisällönsuunnittelun prosessia. Sisällöntuotanto on prosessina hidas, joten siihen liittyvät kysymykset tulisi ratkaista mahdollisimman hyvin etukäteen, jotta prosessi muodostuisi perustelluksi ja resurssillisesti vähemmän kuormittavaksi, asiakaslähtöisyyden ollessa kuitenkin prosessin kuormittavuutta tärkeämpi seikka.
Metodeina on käytetty think aloud -tutkimusta, tutkimuspäiväkirjaa, soittolistojen analysointia, havainnointia ja edellämainittujen tulkintaa. Suurin osa metodeista on kvalitatiivisia, mutta soittolistojen pituuksia on analysoitu myös osin kvantitatiivisesti.
Opinnäytetyön tuloksena on aikaisempaa selkeämpi näkemys asiakkaiden museokäyntikokemuksiin ja screen-viestintätarpeisiin. Sen pohjalta näytöille voitiin tehdä niiden fyysiseen sijaintiin liittyvät roolitukset sekä sisällölle eri roolien mukaan näytöille ajastettavat sisältökategoriat ja eri pituiset soittolistat. Tällä pyritään palvelemaan asiakasta mahdollisimman hyvin myös näyttöjen avulla, ja pitämään screenien sisältö sellaisena, että museovieraan käynnin varsinainen tarkoitus, taiteen kokeminen, ei häiriinny screenien toimesta.
Opinnäytetyöprojektin tarkoitus on parantaa Ateneumin näyttöjen asiakaslähtöisyyttä, mutta sen rinnalla myös sisällönsuunnittelun prosessia. Sisällöntuotanto on prosessina hidas, joten siihen liittyvät kysymykset tulisi ratkaista mahdollisimman hyvin etukäteen, jotta prosessi muodostuisi perustelluksi ja resurssillisesti vähemmän kuormittavaksi, asiakaslähtöisyyden ollessa kuitenkin prosessin kuormittavuutta tärkeämpi seikka.
Metodeina on käytetty think aloud -tutkimusta, tutkimuspäiväkirjaa, soittolistojen analysointia, havainnointia ja edellämainittujen tulkintaa. Suurin osa metodeista on kvalitatiivisia, mutta soittolistojen pituuksia on analysoitu myös osin kvantitatiivisesti.
Opinnäytetyön tuloksena on aikaisempaa selkeämpi näkemys asiakkaiden museokäyntikokemuksiin ja screen-viestintätarpeisiin. Sen pohjalta näytöille voitiin tehdä niiden fyysiseen sijaintiin liittyvät roolitukset sekä sisällölle eri roolien mukaan näytöille ajastettavat sisältökategoriat ja eri pituiset soittolistat. Tällä pyritään palvelemaan asiakasta mahdollisimman hyvin myös näyttöjen avulla, ja pitämään screenien sisältö sellaisena, että museovieraan käynnin varsinainen tarkoitus, taiteen kokeminen, ei häiriinny screenien toimesta.