Denstalin ja Turun AMK:n uudentyyppiset koulutuspäivät tukevat osaamista

Abstract

Suuhygienistien tehtävänkuva on Suomessa monipuolistunut viime vuosina. Laki- ja asetusmuutosten, kansallisten hoitosuositusten ja hoitojärjestelmän tehostamistarpeiden myötä suuhygienistit tulevat jatkossa tekemään aiempaa enemmän suun terveystarkastuksia aikuisväestölle – myös Satakunnassa. Suun terveystarkastuksiin tulee aina sisältyä hammaslääkärin tekemiä tutkimuksia, jotka kohdennetaan yksilöllisen tarpeen ja riskin mukaan. Suun tutkimus ja hoitovälin määrittäminen Hyvä käytäntö- konsensus suosituksen mukaan hammaslääkärin tutkimuskäyntien välillä voi olla yksi tai useampi suuhygienistin toteuttama suun terveystarkastuskäynti. Tällä pystytään kohdentamaan resursseja esimerkiksi suurimman riskin potilaiden hoitoonpääsyyn, jos esim. pienemmän riskin aikuisille tehdään vähemmän hammaslääkärin tekemiä tutkimuksia. Suuhygienistin AMK tutkinto sisältää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti määritetyt osaamisvaatimukset. Suun terveydenhoitotyön osaamiseen kuuluu, että suuhygienisti osaa määrittää vastuualueensa potilaan suun terveydentilan ja tehdä suun terveystarkastuksen sekä laatia ehkäisevän hoidon hoitosuunnitelman. Valmistuvan suuhygienistin tulee siis osata havaita esim. muutokset suun limakalvoilla, määrittää normaalipurennan jatavallisimmat poikkeamat purennassa, kartoittaa kovakudoksen sekä kariologisen ja parodontologisen tilanteen. Lisäksi tulee osata dokumentoida suunterveydenhoitoprosessin eri vaiheet ja ottaa tarvittaessa kliiniset valokuvat sekä hammaslääkärin määräämät intraoraali- ja panoraamakuvat. Suuhygienistin osaaminen vahvistuu valmistumisen jälkeen työtehtävien myötä, mutta osaamisen päivittämistä tarvitaan, jos työelämässä ei ole päässyt tekemään esimerkiksi tässä tilanteessa aikuisten suun terveystarkastuksia ja siten kartuttamaan tähän liittyvää osaamista. Pitkän tauon jälkeen asioiden kertaaminen on myös paikallaan.