Maahanmuuttajatyöntekijät varhaiskasvatuksessa - päiväkodinjohtajien kokemuksia : annetaan mahdollisuus
Rajajärvi, Suvi (2015)
Rajajärvi, Suvi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249804
Tiivistelmä
Kuvaan opinnäytetyössäni varhaiskasvatuksessa työskentelevien päiväkodinjohtajien kokemuksia maahanmuuttajatyöntekijöistä.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Menetelmänä päädyin haastatteluun, koska sillä saa paremmin selville kokemuksia sekä voi tarkentaa haastateltavien vastauksia. Hain tutkimusluvan Espoon kaupungin sivistystoimesta ja haastattelupyyntö lähetettiin kaikille Espoon kaupungin kunnallisille päiväkodinjohtajille. Haastattelin 11 päiväkodinjohtajaa Espoossa maalis-huhtikuussa 2014. Litteroin haastattelut ja analysoin ne induktiivisella sisällön analyysillä.
Haastattelukysymykset koskivat esimiesten kokemuksia maahanmuuttajatyöntekijöistä, valmiuksia kohdata heitä sekä mitä kehitysehdotuksia esimiehiltä nousi. Tulokseksi sain, että heillä oli paljon positiivisia kokemuksia, mutta esimiehet olivat kohdanneet myös ongelmia ja haasteita maahanmuuttajien työhön sopeutumisessa. Haastatteluissa korostui suomenkielen taidon olevan erittäin tärkeä tekijä palkatessa maahanmuuttajaa päiväkotiin. Suomenkielen kieli- ja kommunikaatio-ongelmat olivat yleisiä. Maahanmuuttajan omaa äidinkieltäkin hyödynnettiin päiväkodeissa, muttei systemaattisesti. Maahanmuuttajien oma kulttuuritausta vaikutti työtehtävien tekemiseen, mutta myös niistä kieltäytymiseen. Maahanmuuttajatyöntekijöiden läsnäolo työyksikössä oli vaikuttanut niin työyhteisöön kuin asiakkaisiinkin yleisimmin myönteisesti, mutta se on oli vaikuttanut myös kielteisesti ja jopa syrjivästi. Esimiehillä oli hyvät valmiudet kohdata maahanmuuttajatyöntekijä ja he kokivat suurimmaksi osaksi koulutusta olevan tarpeeksi saatavilla. Muutamat toivoivat lisää koulutusta eri kulttuureista ja uskonnoista sekä niiden vaikutuksesta työssä suoriutumiseen. Maahanmuuttajatyöntekijöille kaivattiin jatkuvaa kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen koulutusta sekä sanaston laajentamista. Kehitys- ja parannusehdotuksiksi nousivat opintopiirit, Vasu-pajat, kulttuurillinen perehdytyskansio, kielitaitotestit, mentorointi ja koordinointi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä monikulttuuristen työntekijöiden sopeutumista päiväkotiin.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Menetelmänä päädyin haastatteluun, koska sillä saa paremmin selville kokemuksia sekä voi tarkentaa haastateltavien vastauksia. Hain tutkimusluvan Espoon kaupungin sivistystoimesta ja haastattelupyyntö lähetettiin kaikille Espoon kaupungin kunnallisille päiväkodinjohtajille. Haastattelin 11 päiväkodinjohtajaa Espoossa maalis-huhtikuussa 2014. Litteroin haastattelut ja analysoin ne induktiivisella sisällön analyysillä.
Haastattelukysymykset koskivat esimiesten kokemuksia maahanmuuttajatyöntekijöistä, valmiuksia kohdata heitä sekä mitä kehitysehdotuksia esimiehiltä nousi. Tulokseksi sain, että heillä oli paljon positiivisia kokemuksia, mutta esimiehet olivat kohdanneet myös ongelmia ja haasteita maahanmuuttajien työhön sopeutumisessa. Haastatteluissa korostui suomenkielen taidon olevan erittäin tärkeä tekijä palkatessa maahanmuuttajaa päiväkotiin. Suomenkielen kieli- ja kommunikaatio-ongelmat olivat yleisiä. Maahanmuuttajan omaa äidinkieltäkin hyödynnettiin päiväkodeissa, muttei systemaattisesti. Maahanmuuttajien oma kulttuuritausta vaikutti työtehtävien tekemiseen, mutta myös niistä kieltäytymiseen. Maahanmuuttajatyöntekijöiden läsnäolo työyksikössä oli vaikuttanut niin työyhteisöön kuin asiakkaisiinkin yleisimmin myönteisesti, mutta se on oli vaikuttanut myös kielteisesti ja jopa syrjivästi. Esimiehillä oli hyvät valmiudet kohdata maahanmuuttajatyöntekijä ja he kokivat suurimmaksi osaksi koulutusta olevan tarpeeksi saatavilla. Muutamat toivoivat lisää koulutusta eri kulttuureista ja uskonnoista sekä niiden vaikutuksesta työssä suoriutumiseen. Maahanmuuttajatyöntekijöille kaivattiin jatkuvaa kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen koulutusta sekä sanaston laajentamista. Kehitys- ja parannusehdotuksiksi nousivat opintopiirit, Vasu-pajat, kulttuurillinen perehdytyskansio, kielitaitotestit, mentorointi ja koordinointi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä monikulttuuristen työntekijöiden sopeutumista päiväkotiin.