Tahatonta valehtelua rekrytointitilanteessa. : Miten alitajuiset voimat ohjaavat työnhakijaa ja rekrytoijaa totuudenvastaiseen viestintään?
Grym, Jori (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082514112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082514112
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mitkä kognitiiviset vääristymät voivat vaikuttaa rekrytointitilanteessa tavalla, joka ohjaa tilanteen kommunikaatiota totuuden vastaiseen viestintään.
Rekrytointi on yrityksille kallista ja kalleutta lisäävät virherekrytoinnit ja henkilöstövaihtuvuus. Oikean kuvan saaminen työnantajasta ja työnhakijasta on olennainen tekijä hyvän rekrytoinnin onnistumiselle. Totuudenmukainen kommunikaatio työnhakijan ja rekrytointitahon välillä on olennainen osa onnistuneelle rekrytoinnille. Opinnäytetyön tavoitteena ei ollut käsitellä varsinaista petosta, vaan psykologisia syitä siihen, miksi rekrytointitilanteessa totuus saattaa vääristyä, vaikkei tahallista vilppiä olisikaan käytetty.
Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jossa tutkittiin kognitiivisten vääristymien tutkimuksia ja pohdittiin, mitkä ilmiöt ja tutkimustulokset ovat liitettävissä rekrytointitilanteeseen.
Työssä käytettiin laajasti sosiaalipsykologian ja behavioristisen taloustieteen tutkimuksia ja kirjallisuutta. Työ keskittyi nimenomaan kognitiivisiin vääristymiin.
Katsauksessa löydettiin ja esiteltiin yhdeksän vääristymää, joista kolme koski työhaastatteluita, kolme rekrytoinneissa käytettäviä testejä ja kolme rekrytointipäätöstä. Kaikki vääristymät olivat sellaisia vääristymiä, jotka ohjaavat rekrytoinnissa kerättyä ja kommunikoitua tietoa totuuden vastaiseen suuntaan. Työssä ehdotettiin, että yksi syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on epäsymmetrisen informaation aiheuttama markkinahäiriö, jota vääristymät pahentavat.
Opinnäytetyössä todettiin, että työhaastattelutilanteessa valehtelu tai totuuden vääristyminen on yleistä ja että siitä on keskusteltu paljon eri medioissa. Opinnäytetyön perusteella voitiin päätellä, että kognitiiviset vääristymät ovat suuri riskitekijä rekrytointitilanteessa ja näiden ilmiöiden tunteminen olisi tärkeää kaikille rekrytointityötä tekeville. Työn pohjalta on mahdollista myös tehdä jatkotutkimusta ja mahdollisesti löytää tehokkaimpia keinoja vääristymien lieventämiseksi.
Rekrytointi on yrityksille kallista ja kalleutta lisäävät virherekrytoinnit ja henkilöstövaihtuvuus. Oikean kuvan saaminen työnantajasta ja työnhakijasta on olennainen tekijä hyvän rekrytoinnin onnistumiselle. Totuudenmukainen kommunikaatio työnhakijan ja rekrytointitahon välillä on olennainen osa onnistuneelle rekrytoinnille. Opinnäytetyön tavoitteena ei ollut käsitellä varsinaista petosta, vaan psykologisia syitä siihen, miksi rekrytointitilanteessa totuus saattaa vääristyä, vaikkei tahallista vilppiä olisikaan käytetty.
Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jossa tutkittiin kognitiivisten vääristymien tutkimuksia ja pohdittiin, mitkä ilmiöt ja tutkimustulokset ovat liitettävissä rekrytointitilanteeseen.
Työssä käytettiin laajasti sosiaalipsykologian ja behavioristisen taloustieteen tutkimuksia ja kirjallisuutta. Työ keskittyi nimenomaan kognitiivisiin vääristymiin.
Katsauksessa löydettiin ja esiteltiin yhdeksän vääristymää, joista kolme koski työhaastatteluita, kolme rekrytoinneissa käytettäviä testejä ja kolme rekrytointipäätöstä. Kaikki vääristymät olivat sellaisia vääristymiä, jotka ohjaavat rekrytoinnissa kerättyä ja kommunikoitua tietoa totuuden vastaiseen suuntaan. Työssä ehdotettiin, että yksi syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on epäsymmetrisen informaation aiheuttama markkinahäiriö, jota vääristymät pahentavat.
Opinnäytetyössä todettiin, että työhaastattelutilanteessa valehtelu tai totuuden vääristyminen on yleistä ja että siitä on keskusteltu paljon eri medioissa. Opinnäytetyön perusteella voitiin päätellä, että kognitiiviset vääristymät ovat suuri riskitekijä rekrytointitilanteessa ja näiden ilmiöiden tunteminen olisi tärkeää kaikille rekrytointityötä tekeville. Työn pohjalta on mahdollista myös tehdä jatkotutkimusta ja mahdollisesti löytää tehokkaimpia keinoja vääristymien lieventämiseksi.