Tahatonta valehtelua rekrytointitilanteessa. : Miten alitajuiset voimat ohjaavat työnhakijaa ja rekrytoijaa totuudenvastaiseen viestintään?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mitkä kognitiiviset vääristymät voivat vaikuttaa rekrytointitilanteessa tavalla, joka ohjaa tilanteen kommunikaatiota totuuden vastaiseen viestintään.

Rekrytointi on yrityksille kallista ja kalleutta lisäävät virherekrytoinnit ja henkilöstövaihtuvuus. Oikean kuvan saaminen työnantajasta ja työnhakijasta on olennainen tekijä hyvän rekrytoinnin onnistumiselle. Totuudenmukainen kommunikaatio työnhakijan ja rekrytointitahon välillä on olennainen osa onnistuneelle rekrytoinnille. Opinnäytetyön tavoitteena ei ollut käsitellä varsinaista petosta, vaan psykologisia syitä siihen, miksi rekrytointitilanteessa totuus saattaa vääristyä, vaikkei tahallista vilppiä olisikaan käytetty.

Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jossa tutkittiin kognitiivisten vääristymien tutkimuksia ja pohdittiin, mitkä ilmiöt ja tutkimustulokset ovat liitettävissä rekrytointitilanteeseen.

Työssä käytettiin laajasti sosiaalipsykologian ja behavioristisen taloustieteen tutkimuksia ja kirjallisuutta. Työ keskittyi nimenomaan kognitiivisiin vääristymiin.

Katsauksessa löydettiin ja esiteltiin yhdeksän vääristymää, joista kolme koski työhaastatteluita, kolme rekrytoinneissa käytettäviä testejä ja kolme rekrytointipäätöstä. Kaikki vääristymät olivat sellaisia vääristymiä, jotka ohjaavat rekrytoinnissa kerättyä ja kommunikoitua tietoa totuuden vastaiseen suuntaan. Työssä ehdotettiin, että yksi syy rekrytoinnin epäonnistumiseen on epäsymmetrisen informaation aiheuttama markkinahäiriö, jota vääristymät pahentavat.

Opinnäytetyössä todettiin, että työhaastattelutilanteessa valehtelu tai totuuden vääristyminen on yleistä ja että siitä on keskusteltu paljon eri medioissa. Opinnäytetyön perusteella voitiin päätellä, että kognitiiviset vääristymät ovat suuri riskitekijä rekrytointitilanteessa ja näiden ilmiöiden tunteminen olisi tärkeää kaikille rekrytointityötä tekeville. Työn pohjalta on mahdollista myös tehdä jatkotutkimusta ja mahdollisesti löytää tehokkaimpia keinoja vääristymien lieventämiseksi.

The aim of this thesis was to study which cognitive biases could influence job recruitment situations in a way that leads to untruthful communication between the recruiter and job seeker. The thesis stated that lying or bending the truth in job interviews is common and it has been discussed much in the media. The thesis did not cover actual fraud. The aim was to find psychological reasons why communication can become untruthful between a job seeker and a recruiter even if no deception is involved.

Recruitment is a costly expense for businesses and much of it is due to failed hires and employee turnover. One key aspect of successful hiring is communicating a truthful image of both the company recruiting and the job seeker. An honest rapport between both parties is needed to achieve this goal.

This thesis is a literature review of studies on cognitive biases and the goal was to find psychological effects that were comparable to normal recruitment processes. The literature reviewed was from the field of behavioral sciences, especially studies from social psychology and behavioral economics. The main focus was on cognitive biases.

The review found and presented nine cognitive biases. Three involved job interviews, three affected testing and three biased the final hiring decision. All biases had in common the effect of skewing relevant information towards untruthful communication and data. The thesis suggested that one reason for hiring failure is a market failure due to asymmetric information which is aggravated by these biases.

Based on this thesis it can be said that cognitive biases are a major risk factor in recruitment possesses and the knowledge of these phenomenon would be a great asset to all recruitment managers. This theses raises ideas for further study on cognitive biases in recruitment situations and finding new tools to battle their effect.